7.1 Siunertaq
Isertitat pillugit kisitsisitigut paasissutissani inuiaqatigiinni isertitat qaffasissusaat aamma agguataarnerisa erseqqissarneqarnissaat siunertaavoq. Isertitat pillugit kisitsisitigut paasissutissat aamma inuiaqatigiit ataqatigiissinneranni eqimattani assigiinngitsuni isertitat erseqqissarneqarput – assersuutigalugu siuaassutsinut, ukioqqortussutsinut aamma inunngorfimmut immikkoortiternerini. Ukiut ingerlanerini isertitat ineriartornerat ukiunut siullernut ataqatigiissinnerisigut ersersinneqarsinnaapput. Ilaqutariit assigiinngitsut isertitaat aamma isertitat akileraarutaasussat aamma isertitanit akileraarutit erseqqissarneqarput.
Erseqqissaassutigineqassaaq isertitat pillugit kisitsisitigut paasissutissat tamakkiisumik pigissaarnermik atuinissamullu periarfissanik takutitsinngimmata. Assersuutigalugu pisuussutit namminerlu pilersornermut tunngasut paasissutissanut ilaanngillat. Aamma erseqqissaassutigineqassaaq kisitsisitigut paasissutissat sulinermut aningaasarsianut paarlaaneqannginnissaat.
7.2 Naatsorsuutit tunngaviusut
Isertitat pillugit kisitsisitigut paasissutissanut inuit akileraaruteqartussat inaarutaasumik naatsorsuutaat (S31) aamma ukiumi pineqartumi Kalaallit Nunaanni najugaqarsimasut akornanni akileraarutissanut naatsorsuutit tunngaviupput. Taakku tunngavigalugit Naatsorsueqqissaartarfik nalunaarsuutsinik pingasunik ukuninnga pilersitsivoq:
· Inuit isertitaasa nalunaarsorsimaffiat
· Ilaqutariit isertitaasa nalunaarsorsimaffiat
· Isertitat akileraarutaasussat nalunaarsorsimaffiat
Nalunaarsorsimaffiit taakku tamarmik immikkut isertitat pillugit kisitsisitigut paasissutissiornermut tunngavigineqarput. Tulliullugu nalunaarsuutit aamma atorneqarnerini ajornartorsiutit pillugit nassuiaasoqassaaq.
Saqqummersitami uani kisitsisit 2018-imoortut kisitsiviupput.
2018-imut kisitsisit kisitsisaagallarput. Kommunit 2018-imi kingusinaarlutik, Akileraartarnermut Aqutsisoqarfimmut pisortat ikiorsiissutaat pillugit aamma suliffeerunnermi ikiorsiissutit pillugit, nalunaarsimanerat pissutaalluni 2019-imi pineqartut kinguaattoorsimapput. Tamanna pissutaalluni siorna Naatsorsueqqissaartarfiup saqqummersitaani kisitsisaagallartutut nalunaarutigineqarsimapput. Maanna isertitat pillugit kisitsisitigut paasissutissat iluarsaanneqarmata kisitsisit 2002-2019-imut kisitsisiviusutut taaneqarsinnaalerput, 2018-imi kisitsisit ilanngullugit.
7.2.1 Inuit isertitaasa nalunaarsorsimaffiat
Inuit isertitaasa nalunaarsorsimaffiat isertitat pillugit nalunaarsuiffimmi pingaarnerpaajuvoq. Inuit isertitaasa nalunaarsorsimaffiat naammassillugu suliarineqarnerata kingunaa atsaat ilaqutariit isertitaasa nalunaarsorsimaffiat suliarineqarsinnaavoq. Naatsorsueqqissaartarfiup inuit isertitaasa nalunaarsorsimaffianut isertitat akileraarutitaqanngitsut ilannguttarpai. Taamaaliornermi inunnik isumaginninnermut nalunaarsuiffik aamma ilinniagaqarnersiutinut nalunaarsuiffik ilanngunneqartarpoq. Pisortat akileraarutitaqanngitsumik ikiorsiissutaat tassaapput; ineqarnermut tapit, meeqqanut tapit, meeqqanut tapit allat, utoqqalinersianut aamma siusinaarluni soraarnerussutisianut tapit akileraarutitaqanngitsut, pisortanit ikiorsiissutit aamma ilinniagaqarnersiutit.
Inuit isertitaasa nalunaarsorsimaffiat annerpaamik uani saqqummersitami tunngavigineqarput. Isertitat akileraarutillu saniatigut nalunaarsuiffik suiaassutsinik, ukioqqortussutsinik, najugaqarfinnik il.il. aamma imaqarput.
Isertitat pillugit kisitsisitigut paasissutissat inunnik nalunaarsuiffimmiittunik imaqarput, inuit ipineqartut ukiumi pineqartumi akileraartussaatitaapput tamakkiisumik ukiullu naanerani 15-inik ukioqalereersimasuussallutik. Taakku piumasaqaatit saniatigut Naatsorsueqqissaartarfiup inunnut nalunaarsuiffiani ukiup pineqartup aallaartinnerani aamma naanerani allassimasuutigineqartussaavoq.
2019-imi nalunaarsuiffik tunngaviusoq 49.302-nik isertitanut paasissutissanik imaqarpoq. Taakkunannga inuit 42.211-t (86 pct.) piumasaqaatigineqartut angusimavaat – tamakkiisumik akileraartussaatitaaneq, ukiup naanerani 15-inik ukioqalersimanissaq aamma ukiup pineqartup aallartinnerani aamma naanerani Kalaallit Nunaanni najugaqarsimanissaq, taakkuuppullu isertitat pillugit kisitsisitigut paasissutissani tunngavigineqartut.
7.2.2Ilaqutariit isertitaanut nalunaarsuiffik
Inuit isertitaasa nalunaarsorsimaffiat naammassillugu suliarineqarnerata kingunaa atsaat ilaqutariit isertitaasa nalunaarsorsimaffiat suliarineqarsinnaavoq. Inuit isertitaanut nalunaarsuiffik aamma Naatsorsueqqissaartarfiup inunnut taassumalu saniatigut ilaqutariinnut nalunaarsuiffii tunngavigalugit ilaqutariit isertitaat katiterneqartarput, ilaqutariit isertitaat ataatsimut naatsorsorneqartarlutik taamatullu isertitanit akileraarutissaat naatsorsorneqartarlutik. Ilaqutariit isertitaanut nalunaarsuiffimmut ilanngunneqartarput ilaqutariit ukiumi pineqartumi minnerpaamik ataatsimik 15-inik ukioqalereersimasumik tamakkiisumik akileraartartumik ilaqassapput, taannalu ukiup aallartinnerani naaneranilu Kalaallit Nunaani najugaqarsimassaaq.
Ilaqutariit assigiinngitsunik amerlassuseqartarnerat katitigaanerisalu assigiinnginnerat pissutaalluni, isertitaasa eqquunnerusumik sanilliussinnaanissaat anguniarlugu, isertitat atoriaannaat naligiissinnerat atorneqarpoq – taanna pillugu immikkoortoq 7.6 atuaruk.
2019-ip naanerani Kalaallit Nunaanni ilaqutariit 30.752-iusimapput. Taakkunannga 27.867-it, 91 pct.-ii, ilaqutariit isertitaasa nalunaarsuiffiannut ilaapput. Ilaqutariit 2.885-it ilaqutariit isertitaasa nalunaarsuiffiannut ilaanngilat. Ilaqutariinni taakkunani piumasaqaatit, tassaasut; tamakkiisumik akileraartussaatitaaneq, 15-ileereersimanissaq, ukiullu pineqartup aallartinnerani naaneranilu Kalaallit Nunaanni najugaqarsimanissaq, anguneqarsimanngillat.
Ilaqutariit isertitaat pillugit paasissutissat inuiaqatigiinni atuinermut periarfissanik paasisitsisinnaavoq. Taassuma saniatigut nalunaarsuiffik atorlugu inuiaqatigiinni isertitat assigiinngisitaarnerat ersersinneqarpoq. Ilaqutariinnut isertitaanut nalunaarsorsimaffik pillugu paasisaqarnerorusukkuit Naatsorsueqqissaartarfiup nittartagaani www.stat.gl-imi ilaqutariit pillugit kisitsisitigut paasissutissat atuarsinnaavatit.
7.2.3 Isertitat akileraarutaasussat nalunaarsorsimaffiat
Isertitat akileraarutaasussat nalunaarsorsimaffianiipput inuit ukiup ingerlanerani akileraaruteqartussat tamarmik, najugaq akileraarutissallu annertussusaat peqqutaatinnagit. Isertitat akileraarutaasussat nalunaarsorsimaffii atorlugit isertitat akileraarutaasussat katinneri immikkut soqutiginarput, aningaasaqarnerullu pissusaanut uuttuutaasinnaalluni. Inuit isertitaannut imaluunniit isertitat agguarnerinut tulluanngilaq.
7.3 Isertitat pillugit kisitsisitigut paasissutissanik iluarsaassineq
Isertitat pillugit kisitsisitigut paasissutissat saqqummersinneqartartut siuliinut sanilliullugit iluarsaanneqarpoq. Kisitsisit iluarsaassat ukiunut ukununnga atuupput 2002-2019. Allaasarisani tulliuttuni iluarsaassinermi suut immikkut suliarineqarsimanersut nassuiarneqassapput.
Pisortanit ikiorsiissutit akileraarutitaqanngitsut amerlatsissimapput
Iluarsaassinermi pingaarnerpaajuvoq, ikiorsiissutit akileraarutitaqanngitsut suuneri paasissallugit, taamaasilluni ingammi isertitakinnerit eqqarsaatigalugit eqqornerusumik tamakkiinerusumillu paasissutissiinissaq.
Naatsorsueqqissaartarfiup inunnik isumaginninnermut nalunaarsorsimaffiutaa aamma ilinniagaqarnersiutinut nalunaarsorsimaffiutaa atorlugit ukiumut 50-80 mio. kr.-it angullugit iluarsiissuteqarluni iluatsippoq, takuuk takussutissiaq 7.1. Ikiorsiissutit akileraarutitaqanngitsut tassaapput ilinniagaqarnersianut tapit, ineqarnermut tapit, meeqqanut tapit, pisortanit ikiorsiissutit aamma utoqqalinersianut aamma siusinaarluni soraarnerussutisianut tapit akileraarutitaqanngitsut.
Takussutissiaq 7.1 Pisortanit ikiorsiissutit akileraarutitaqanngitsut ilanngunneqarsimasut
|
Iluarsaasse-reernerup kingorna |
Iluarsaassineq sioqqullugu |
Nikingassut |
Nikingassut |
|
|
|
Mio. kr. |
Pct. |
||
|
2002 ................... |
186,5 |
132,2 |
54,3 |
41,1 |
|
2003................... |
189,5 |
130,8 |
58,7 |
44,9 |
|
2004................... |
204,6 |
145,5 |
59,2 |
40,7 |
|
2005................... |
204,1 |
145,2 |
59,0 |
40,6 |
|
2006................... |
205,7 |
156,6 |
49,1 |
31,4 |
|
2007................... |
210,6 |
150,7 |
59,9 |
39,7 |
|
2008................... |
212,4 |
153,3 |
59,1 |
38,5 |
|
2009................... |
210,8 |
146,7 |
64,1 |
43,7 |
|
2010................... |
206,4 |
143,5 |
62,9 |
43,8 |
|
2011................... |
198,0 |
138,1 |
59,9 |
43,4 |
|
2012................... |
198,4 |
134,7 |
63,7 |
47,3 |
|
2013................... |
201,9 |
133,1 |
68,8 |
51,7 |
|
2014................... |
213,9 |
137,4 |
76,6 |
55,7 |
|
2015................... |
203,9 |
126,0 |
77,9 |
61,8 |
|
2016................... |
193,6 |
119,6 |
74,0 |
61,9 |
|
2017................... |
180,1 |
108,6 |
71,6 |
65,9 |
|
2018................... |
189,6 |
111,4 |
78,2 |
70,1 |
|
2019................... |
189,0 |
... |
... |
... |
Najoqqutaq: Inuit isertitaasa nalunaarsuiffiat nutaaq aamma siullermik inuit isertitaasa nalunaarsuiffiat.
Isertitat nikingassutaat millisimavoq
Pisortat akileraarutitaqanngitsumik ikiorsiissutigisartaasa naatsorsuutinut ilanngunneqarnerisa kingunerisaanik isertitat nikingassutaat millisimavoq. Isertitakinnerusut isertitaat eqqornerusumik nalunaarsorneqartalersimapput. Isertitat pillugit kisitsisitigut paasissutissani siullerni inoqutigiit isertitaasa naligiissinnerat atorlugu isertitat assigiinngisitaarneri naatsorsorneqartarpoq. Iluarsaassinermi tamanna atorunnaarlugu ilaqutariit isertitaat tunngavigineqartalerput.
Iluarsaassinerup kingunera nalilerniarlugu isertitat assigiinngisitaarneri Gini-koefficienti atorlugu naatsorsuisoqarpoq inoqutigiit aamma ilaqutariit tunngavigalugit.
Pisortat ikiorsiissutaat akileraarutitaqanngitsut ilanngullugit naatsorsuisalernerup kingunerivaa Gini-koefficienti atorlugu inoqutigiit akornanni ukiumut koefficienti 3,7 angullugit apparneri, isertitat nikingassutaat taamaasilluni 10,5 pct. angullugit apparlutik, takuuk takussutissiaq 7.2.
Inoqutigiit isertitaat atorunnaarlugit ilaqutariit isertitaat tunngavigineqartalernerisa kinguneranik Gini-koefficienti qaffasinnerulerpoq. Nalinginnaasumik inoqutigiit ilaqutariinnit inoqarnerusarput. Tamanna pissutaalluni inoqutigiinnik naatsorsuinermi isertitat annertunerusarneri, maannalu ilaqutariit tunngavigalugit naatsorsuinerni appasinnerullutik.
Takussutissiaq 7.2 Iluarsaassereernermi aamma iluarsaassinnginnermi inoqutigiit aamma ilaqutariit isertitaasa nalunaarsuiffiat nutaaq tunngavigalugit Gini-koefficienti
|
|
Inoqutigiit |
|
|||
|
Iluarsaasse-reernerup kingorna |
Iluarsaassineq sioqqullugu |
Nikingas-sutivik |
Nikingassut allanut naleqqiullugu |
||
|
2002............... |
31,3 |
33,0 |
-1,7 |
-5,2 |
34,0 |
|
2003............... |
32,1 |
33,8 |
-1,7 |
-5,0 |
34,8 |
|
2004............... |
31,9 |
33,5 |
-1,6 |
-4,8 |
34,6 |
|
2005............... |
29,8 |
31,2 |
-1,4 |
-4,5 |
32,6 |
|
2006............... |
31,1 |
32,6 |
-1,5 |
-4,6 |
33,9 |
|
2007............... |
31,3 |
33,2 |
-1,9 |
-5,7 |
34,3 |
|
2008............... |
31,3 |
32,6 |
-1,3 |
-4,0 |
33,9 |
|
2009............... |
30,1 |
32,4 |
-2,3 |
-7,1 |
33,1 |
|
2010............... |
30,8 |
33,2 |
-2,4 |
-7,2 |
34,1 |
|
2011............... |
31,3 |
33,6 |
-2,3 |
-6,8 |
34,4 |
|
2012............... |
31,5 |
33,6 |
-2,1 |
-6,3 |
34,7 |
|
2013............... |
31,7 |
34,3 |
-2,6 |
-7,6 |
35,0 |
|
2014............... |
31,7 |
34,3 |
-2,6 |
-7,6 |
34,8 |
|
2015............... |
32,1 |
33,9 |
-1,8 |
-5,3 |
35,4 |
|
2016............... |
32,2 |
33,9 |
-1,7 |
-5,0 |
35,6 |
|
2017............... |
32,6 |
34,3 |
-1,7 |
-5,0 |
36,0 |
|
2018............... |
31,7 |
35,4 |
-3,7 |
-10,5 |
34,9 |
|
2019............... |
31,2 |
... |
... |
... |
34,6 |
Najoqqutaq: Ilaqutariit isertitaasa nalunaarsuiffiat nutaaq aamma siullermik inoqutigiit isertitaasa nalunaarsuiffiat.
Utoqqalinersiassat Kalaallit Nunaata avatanut inissinneqarsimasut
2017-imi januaarip aallaqqaataani utoqqalinersiassat Kalaallit Nunaata avataanut inissinneqarsimasunut Kalaallit Nunaanni tamakkiisumik akileraartussaatitaasunit akileraarutigineqartalerput. Imaappoq:
· Kalaallit Nunaata avataanut utoqqalinersiassanut akiliinermi ilanngaatit atorunnaarput aamma
· Kalaallit Nunaata avataanut utoqqalinersiassanut sulisitsisup akiliutai akileraarutigineqartalerput.
Akileraartarnermut Aqutsisoqarfiup allannguut ima suliarivaa:
· Kalaallit Nunaata avataanut utoqqalinersiassanut akiliutit akileraarutinut ilaajunnaartinneqarput aamma
· 2017-imiit Kalaallit Nunaata avataanut utoqqalinersiassanut sulisitsisup akiliutigisartagai isertitatut akileraarutaasussatut ilanngunneqarput. Akileraartarnermut Aqutsisoqarfimmili taakku aatsaat 2018-imi nalunaarsorneri takuneqarsinnaalerput.
Iluarsaassinermi Kalaallit Nunaata avataanut utoqqalinersianut akiliutit akileraarutitallit isertitat akileraarutaasussat, Akileraartarnermut Aqutsisoqarfimmit naatsorsorneqartartuni, kisiisa pinnagit isertitanit allanit peerneqarput. Danmark Statistik aamma taamatut suleriaaseqarpoq, sulisitsisut utoqqalinersiassat akiliutigisartagaat isertitanut suliaqarnermut ilanngunneqarneq ajorput, inummut pineqartumut atorneqarsinaannginneri pissutigalugit.
Utoqqalinersiassanut akiliutit akileraaruteqaataasussat – akileraartarnermi maleruagassat malillugit – isertitanut akileraaruteqaataasussanut ilanngunneqartarput. Akerlianilli isertitanut naatsorsuinernut allanut ilanngunneqassanngillat, inummut pineqartumut atorneqarsinnaannginneri pissutigalugit.
Taamaasilluni sulisitsisunit utoqqalinersiaqalernissamut Kalaallit Nunaata avataanut akiliutit 2017-imi isertitanut akileraarutaasussanut ilanngunneqarput, aatsaalli 2018-imi takuneqarsinnaanngorlutik, isertitanut nalunaarsuinernut allaniunngitsoq, soorlu ukunani ilaanngillat; isertitat katillugit imaluunniit isertitat atoriaannaat.
Isertitat atoriaannaat
Isertitat atoriaannaat tunngavigalugit inuup imaluunniit ilaqutariit atuisinnaanerat uuttorneqarsinnaasarpoq. Isertitat atoriaannaat inuup imaluunniit ilaqutariit ineqarnermut, atuinernut imaluunniit sipaagaqarnermut atorsinnaavai, taakkuullutillu akileraareerluni, ernianut akileereerluni akilersuutinullu akileereerluni isertitat. Saqqummersitani siullerni akilersuutinut akiliutit isertitanit atoriaannarnit peerneqarneq ajorput. Tamanna iluarsaassinermi iluarsineqarpoq.
Ataani takuneqarsinnaavoq isertitat atoriaannaat naatsorsorneri. Siullermik inuussutissarsiummit isertitat, pisortanit ikiorsiissutit, utoqqalinersiaqalernissamut nammineerluni sipaakkat aamma pigisanit nalilinnit isertitat katinneqartarput, taakku tamarmik akileraannginnermi nalunaarutigineqarsimasuussapput. Taakkunannga akileraarut, ernianut akiliutit aamma akilersuutinut akiliutit peerneqartarput.
Takussutissiaq 7.3 2019-imi isertitat atoriaannaat – 14-ileereersimasut akornanni agguaqatigiissillugu
|
|
|
Kr. |
|
|
Inuussutissarsiummit isertitat |
230.910 |
|
+ |
Pisortat ikiorsiissutaat ..... |
24.033 |
|
+ |
Utoqqalinersiaqalernissamut nammineq sipaakkat...... |
3.385 |
|
+ |
Pigisanit nalilinnit isertitat, tamarmiusut............ |
185 |
|
- |
Ernianut aningaasartuutit.. |
5.883 |
|
- |
Isertitanit akileraarutit..... |
86.459 |
|
- |
Akilersuutinut akiliutit....... |
153 |
|
= |
Isertitat atoriaannaat..... |
166.017 |
Najoqqutaq: http://bank.stat.gl/INNPI101
Isertitat atoriaannartut naatsorsuutigineqartarput inummit immaqaluunniit ilutariinnit isertitat atorneqarsinnaasut imaluunniit sipaarneqarsinnaasut.
Ineqarnermut akiliutit, a-kassemut imaluunniit suliaqarfimmi kattuffinnut akiligassat, angalanernut allanulluunniit akiligassat isertitanit atoriaannarnit ilanngaatigineqarneq ajorput, inuit imaluunniit ilaqutariit nammineerlutik annerusumik minnerusumilluunniit taakku aqussinnaasarmatigit.
Kisianni akilersuutinut akiliutit, pinngitsoorani akiligassaaneri pillugit, taamaasillunilu nammineq aalajangersinnaanagit sumut atorusunnerlugit, isertitanit atoriaannarnit peerneqartarput.
Naatsorsueqqissaartarfimmit isertitat tamaasa eqqarsaatigalugit inuup inuunera naallugu isertitatut ataatsitut aningaasat atorsinnaanerinut periarfissaqalernermi qulakkeerneqartarput. Assersuutigalugu suliffimmiit utoqqalinersiat pinngitsoornani pigineqartussat aatsaat utoqqalinersiaqalernermi pineqartarput, inuup nammineerluni utoqqalinersiaqalernissaminut sipaagai akiliinermut ilanngunneqartartut.
Naatsorsueqqissaartarfiup isertitat atoriaannaat pillugit naatsorsuutai amigaateqarput. Isertitanut atoriaannarnut aamma isertitanut kisitsisitigut paasissutissanut allanut ilaanngillat:
· Aningaasat atornagit pissarsiat, piniarluni pisat aalisakkallu
· Akileraarutitaqanngitsumik sulinermit isertitat.
· Kingornussarsiat, tunissutisiat aamma ilaquttanit aningaasatigut ikiorsiissutit.
· Lottomi eqquinerit aamma spillernernit allanit eqquinerit.
· Sillimmasiisarfinniit aningaasat taarsiissutit.
· Sulisitsisunit aqunneqartut utoqqalinersiaqalernissamut akiliutit.
· Namminerisamik utoqqalinersiaqalernissamut sipaagaqarnermit iluanaarutit ingerlaavartut.
· Piffissaq eqqornagu utoqqalinersiaqalernissamut pappialaatit nalillit tiguneqarsimasut aamma piffissaq eqqornagu utoqqalinersiaqalernissamut sipaakkat tiguneqarsimasut.
· Pillorissaasunut allanullu tapit
· Inigisap nalingata annertusinerata aamma annikillineranit allannguummit iluanaarutit/annaasat.
· Akilersuutinut tapit siusinaarluni akiliutigineqartut aamma meeqqanut tapit.
Avammut siammarterinermi allannguutit
Nalunaarsorsimaffiit iluarsaanneqarnerisa kingunerivaat paasissutissat pigineqartut amerlatsinnerat. Isertitanut nalunaarsorsimaffiusimasuni paasissutissat uku pigineqarput:
· Isertitat tamarmiusut akileraarusiinnginnermi (Maanna: Isertitat tamakkerlugit, akileraarutit allallu ilanngunnagit.).
· Isertitat akileraaruteqaataasussat.
· Isertitat akileraaruteqaataareersut (Maanna: Isertitat atoriaannaat).
Inuit isertitaasa nalunaarsorsimaffiat nutaami aamma ilaqutariit isertitaasa nalunaarsorsimaffiat nutaami isertitanut paasissutissat assigiinngitsut 30-nngorsimapput. Naatsorsueqqissaartarfiup kisitsisaataasiviani paasissutissat taakkunannga pissarsiarineqartut 27-t saqqummersinneqarput, takuuk takussutissiaq 7.4. Paasissutissat saqqummersinneqanngitsut pingasut inuit isertitaasa nalunaarsuiffianiittut aamma ilaqutariit isertitaasa nalunaarsuiffianiittut ukununnga tunngasut Naatsorsueqqissaartarfimmi pigineqarput:
· Suliffeqarfiit kaaviiaartitaat
· Tunisat, suliffeqarfiup tunisanit iluanaarutai tamarmiusut
· Naatsorsuutinut ilanngussat pisortanit ikorsiissutit akileraarutaassusaanngitsut tamakkerlugit
Takussutissiaq 7.4 Inuit isertitaasa nalunaarsorsimaffiat atorlugu 2019-imi inuit isertitaanik assersuutitut itisiliineq
|
|
Inuit isertitaat tunngavigalugit |
Isertitat annertussusaat |
Inuit isertitaasa agguaqati-giissinnerat |
Inuit isertitaat tunngavigalugit agguaquti-giissinnerat |
|
|
|
|
Amerlassusaat |
1.000 kr. |
Kronit |
|
|
1 |
Isertitat atoriaannaat (2-23-24-25)................... |
41.656 |
7.007.750 |
166.017 |
168.229 |
|
2 |
Isertitat akileraannginnermi allanullu akiliinnginnermi (3+8+19+20).................................... |
41.416 |
10.912.087 |
258.513 |
263.475 |
|
3 |
Inuussutissarsiutinit isertitat (4+5+6+7).............. |
36.234 |
9.746.925 |
230.910 |
268.999 |
|
4 |
Akissarsiat, sulilluni tunissutisiat assigisaallu............. |
34.731 |
8.842.851 |
209.492 |
254.610 |
|
5 |
Suliffeqarfiit sinneqartoorutaat ....................... |
4.034 |
819.925 |
19.424 |
203.253 |
|
6 |
Nunanit allanit isertitat.............................. |
547 |
8.544 |
202 |
15.620 |
|
7 |
Akissarsiarititat aamma B-isertitat allat.................. |
3.616 |
75.606 |
1.791 |
20.909 |
|
8 |
Pisortaqarfinnit isertitat ikiorsiissutit (9+12+16)........ |
20.027 |
1.014.461 |
24.033 |
50.655 |
|
9 |
Suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutit, pisortat ikiorsiissutaat assigisaallu (10+11)................. |
7.175 |
105.690 |
2.504 |
14.730 |
|
10 |
Suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutit.................. |
3.183 |
30.109 |
713 |
9.459 |
|
11 |
Pisortanit ikiorsiissutit............................... |
4.909 |
75.581 |
1.791 |
15.396 |
|
12 |
Ikiorsiissutit allat(13+14+15)...................... |
11.726 |
272.390 |
6.453 |
23.230 |
|
13 |
Ilinniagaqarnersiutit............................... |
4.975 |
145.709 |
3.452 |
29.288 |
|
14 |
Ineqarnermut tapit................................ |
4.739 |
88.997 |
2.108 |
18.780 |
|
15 |
Meeqqanut tapit................................. |
5.049 |
37.684 |
893 |
7.464 |
|
16 |
Pisortanit soraarnerussutisiat(17+18)............... |
6.455 |
636.381 |
15.076 |
98.587 |
|
17 |
Pisortanit utoqqalinersiat............................ |
3.908 |
395.407 |
9.367 |
101.179 |
|
18 |
Pisortanit siusinaartumik soraarnerussutisiat............. |
2.968 |
240.974 |
5.709 |
81.191 |
|
19 |
Tjenestemandspensionit, ATP aamma utoqqalinersiat namminersortunit.................................. |
1.873 |
142.871 |
3.385 |
76.279 |
|
20 |
Pigisanit nalilinnit isertitat, tamarmiusut (21+22)....... |
3.604 |
7.830 |
185 |
2.172 |
|
21 |
Ernianit isertitat .................................. |
986 |
420 |
10 |
425 |
|
22 |
Pigisanit nalilinnit allanit isertitat (aktianit allaniillu isertitat)... |
2.756 |
7.410 |
176 |
2.689 |
|
23 |
Ernianut aningaasartuutit .......................... |
30.803 |
248.335 |
5.883 |
8.062 |
|
24 |
Isertitanit akileraarutit katillugit ....................... |
35.230 |
3.649.528 |
86.459 |
103.591 |
|
25 |
Akilersuutinut akiliutit............................... |
240 |
6.475 |
153 |
26.978 |
|
- |
Isertitat atoriaannaat naligiissinneri (immikkut ilanngussaq) . |
41.394 |
7.875.858 |
186.583 |
190.266 |
|
- |
Isertitat akileraaruteqaataasussat (immikkut ilanngussaq) .. |
41.915 |
10.410.151 |
246.622 |
248.363 |
Najoqqutaq: http://bank.stat.gl/INNPI101
takussutissiami 7.4-imi takuneqarsinnaasut 27-t paasissutissat assigiinngitsut atorlugit itisiliissutit Naatsorsueqqissaartarfiup kisitsisaataasiviani pissarsiarineqarsinnaapput. Itisiliinermut atorneqarsinnaasut nutaat takussutissiami 7.4-imi takutinneqartut saniatigut paasissutissat uku pineqarsinnaapput:
· Inuit isertitaat tunngavigalugit (Amerlassusaat)
· Isertitat annertussusaat (1.000 kr.)
· Inuit isertitaasa agguaqatigiissinnerat (kr.)
· Inuit isertitaat tunngavigalugit agguaqatigiissinnerat (kr.)
Ilaqutariit isertitaat pillugit paasissutissat aamma kisitsisaataasivimmi pissarsiarineqarsinnaapput.
Inuit (imaluunniit ilaqutariit) amerlassusaat, ukiumi itisiliiffiusumi pineqartut Inuit isertitaat tunngavigalugit agguaqatigiissinnerat (kr.) ima naatsorsorneqarsinnaapput:
Malugiuk, Naatsorsueqqissaartarfiup kisitsisaataasiviani kisitsisit tabeliniittut ilisarinnissinnaannginnissamik piumasaqaatitaqarmata. Naatsorsueqqissaartarfiup inuit imaluunniit ilaqutariit tallimaniit ikinnerugaangata Naatsorsueqqissaartarfiup pineqartut ilanngussinnaajunnaartarpaat. Taamaattut isaasat (”..”) atorlugit nalunaarutigineqartarput. Kisitsisaataasivimmi decilikkaarlugit 10.decilimi tamanna atortinneqanngilaq annerpaamik isertitat eqqarsaatigalugit.
Ikiorsiissutit pillugit ilisimasat annertunerusut
Kommunit isertitatut ikiorsiissutaat akilersuutinik pisartagallit aamma kilersuuteqartussaatitaasut eqqarsaatigalugit kommunit naatsorsuutaani immikkoortinneqarsinnaasimanngitsut iluarsaassinermi paasineqarpoq. Tamanna pissutigalugu ikiorsiissutit inuit isertitaasa nalunaarsuiffiannut ilanngunneqarsinnaasimanngillat.
Kommunilli nutaamik pisortatigoortumik ataatsimoorussamik kontoplaneqalerneranni (FOK) tamanna iluarsineqarsinnaanngorpoq. Kommunit tamarmik FOK atulerpassuk inuit isertitaasa nalunaarsuiffiannut ilanngunneqartalissapput.
Naatsorsueqqissaartarfiup tamanna naatsorsuutinut ilanngunniarpaa, kommunit, distriktit, illoqarfiit, nunaqarfiit allallu akornanni isertitat nikingasumik inerneqarnissaat pinngitsoortinniarlugu kommunit tamarmik FOK atulerpassuk.
7.4 Isertitat assigiinngisitaarneri ersersinniarlugit periutsit atorneqartut
Isertitat assigiinngisitaaneri itisiliilluni misissuinermi The European Union Statistics on Income and Living Conditions (EU-SILC)-imi periutsit tunngavigineqarput. Taakku EU-mi inuit atugarisaasa misissuinerni suleqatigiilluni suliaapput, isertitat pillugit kisitsisitigut paasissutissiornerit tassani annerusumik pineqarlutik. SILC-mi kisitsisitigut paasissutissiornerni naleqqersuutit assigiinngitsut sammineqarput, taakkunannga Kalaallit Nunaanni isertitat assigiinngisitaarnerisa ersersinnerat atorneqarluni.
Nunanut allanut sanilliussisinnaaneq
SILC atorlugu Kalaallit Nunaat Danmark assigalugu qulakkeerpaa isertitat immikkuuffaarissut, positivit aamma negativit tamakkerlugit ilanngunneqarneri.
Isertitat negativiusut tamakkiisumik ilanngunnerisigut, Kalaallit Nunaanni isertitat ilumoornerusumik ersersinneqarput. Kisianni akerlianik sanilliussinissamut ajornartorsiortitsillutik, nunat ilaasa isertitat negativiusut nalunaarsorsinnaanngimmatigit. Tamanna isertitat negativiusut akileraarutinik nalunaarsuiffimmut nalunaarutigineqarsinnaannginnerannik pissuteqarsinnaavoq, imaluunniit nunanit pineqartunit isertitat negativiusut akuerineqarsimannginnerat, taamaasillunilu 0-inngortiinnarneqartarlutik. Nunani amerlasuuni SILC misiligutitut annikitsumik atorneqarpoq.
Inuit pisortat atuinerinik assigiinngitsunik atuinerisa assigiinngitsuusarneri – tassa pisortanit inunnut ikiorsiissutit – pissutaallutik nunat marluk isertitaasa assigiinngissutaanik sanilliussineq atuisinnaanermut assigiinngissutsinik erseqqissaasinnaanera ilumoortuuseq oqaatigineqarsinnaanngilaq. Kalaallit Nunaanni pisortat ikiorsiissutinut annertuumik atuisarpoq, taamaammallu nunanut avannarlernut sanilliunneqarsinnaalluni. Kisianni, nunani marlunni pisortat ikiorsiissutaanik inuit atuinerat assigiittutut isikkoqaraluartoq, isertitat eqimattakkuutaarnerini assigiinngitsorujussuusinnaapput.
Nunanut tamalaanut allanut sanilliussinissamut killilersuisoq alla tassaavoq, isertitat aningaasanik naleqanngitsut Kalaallit Nunaanni isertitanut nalunaarsuiffinnut ilanngunneqanngitsut. Taamatulli periuseqarneq SILC-mi suleriaaseq pissutaavoq, isertitat aningaasanik naleqanngitsut ilanngunneqarneq ajormata.
Kalaallit Nunaannili inuit ilaasa akornanni isertitat aningaasanik naleqanngitsut, assersuutigalugu piniarnermit pisanit aamma aalisarnernit pisanit, atuinissamut tapertaalluartuupput. Tamanna isertitakinnerusuni annertunerusumik atuussimaguni, isertitat nikingassutaat, taamatullu piitsuussusermut qanissuseq annikinnerusimassaaq, saqqummersitami uani paasissutissiissutigineqartuninngarnit.
Piniakkanik aalisakkanillu nammineq pisanit atuineq qanoq sunniuteqartiginersoq erseqqissumik nalilerneqarsinnaanngikkallarpoq.
7.5 Ajoqutaasut
Kalaallit Nunaat inukinnera pissutaalluni piffissap ingerlanerani sanilliussinerni nikeriarnerit annertusarput. Nikeriarnerit annertunerulersarput inuit ikittunnguit pineqartillugit. Taamaattumik ukiut ingerlanerini allanngorluinnartoqarsimagaangat inerniliinerit mianerilluinnaqqissaartariaqarput. Immikkoortumi 7.3-mi allaaserineqartut malillugit isertitat aalajangersimasut, isertitat pillugit kisitsisitigut paasissutissanut ilanngunneqanngillat.
7.6 Taaguutit
Akileraannginnermi isertitat tamakkerlugit
Inuussutissarsiummit isertitat, pisortat ikiorsiissutaat, namminerisamik utoqqalinersiassanut katersat aamma pigisanit nalilinnit isertitat tamaasa katinneri. Taakkuupput inuup imaluunniit ilaqutariit akileraannginnermini, ernianut akiliinnginnerminni allanullu akiliinnginnerminni isertitaat. Isertitat negativiusut tassaapput suliffeqarfiit amigartooruteqarsimasut isertitaat imaluunniit inuup aktianik annaasaqarujussuarnermi isertitai. Akileraaruteqannginnermi isertitat tamakkerlugit tamakkiisumik nalunaarutigineqarsimannginnerat pissutaalluni ilaatigut amigaateqarput. Makku nalunaarutigineqarsimanngillat; sulineq akileraarutitaqanngitsumik, kingornussat, lottomi assigisaanillu eqquinerit, takuuk immikkoortoq 7.3.
Isertitat akileraaruteqaataasussat
Akileraarnermut inatsisit malillugit akileraaruteqaataasussat, taakku tunngavigalugit tamakkiisumik akileraarutit naatsorsorneqartarput. Inatsisit malillugit ilanngaatissaq isertitanit peereerpat, isertitat akileraarutaasussat sinnerutissapput.
Isertitat atoriaannaat
Inuup imaluunniit ilaqutariit isertitai atoriaannaat. Isertitat atoriaannaat naatsorsorneqartarpoq isertitat tamakkerlugit naatsorsorneqarneri assigalugit. Isertitat atoriaannaat naatsorsorneqartarpoq, akileraannginnermi allanillu akiliinnginnermi inummut ilanngaatit, isertitanit akileraarutit aamma akilersuutinut akiliutit peerlugit.
Isertitat atoriaannaat naligiissitat
Ilaqutariit akornanni isertitat nikingassusaat paasiniarlugu atorneqartarpoq. Isertitat atoriaannaat, ilaqutariinni inuit amerlassusaat aamma ilaqutariinni inuit ukioqqortussusaat atorlugit isertitat atoriaannaat naligiissinneqartarput. Ilaqutariit assigiinngitsut akornanni isertitat assigiinngissutaat taamaasilluni sanilliunneqarsinnaasarpoq.
Naligiissitsinerit oqimaalutarneri
Ilaqutariinni inuit amerlassusaat aamma ilaqutariinni inuit ukioqqortussusaat atorlugit isertitat atoriaannaat naligiissinneri naatsorsorneqartarput. Oqimaalutaq OECD standard malillugu naatsorsorneqartarpoq, inoqutigiinni inersimasoq siulleq 1-mik oqimaassusilerneqartarpoq. Allanik inersimasoqaraangat inersimasoq ataaseq 0,5-imik oqimaassusilerneqartarpoq, meeraq ataaseq 0,3-mik oqimaassusilerneqartarluni. Ilaqutariit marlunnik inersimasortallit meerartaqanngitsut isertitaasa naligiissinnerat 1,5-iussaaq, inersimasoq ataaseq marlunnik 15-it ataallugit ukiulinnik meeralik 1,6-iussalluni.
Isertitat pisissutaasinnaasut
Taaguut isertitat pisissutaasinnaasut – aamma taaguuserneqartoq, aningaasat pisissutaasinnaasut – isertitat qaffasissusaasa aamma akit qaffasissusaasa ataqatigiinnerat isertitanut pisissutaasinnaasunut tunngassuteqarpoq. Isertitat qaffakkaangata atuinissamut periarfissat aamma qaffattarput, akerlianik akit qaffakkaangata atuinissamut periarfissat annikillisarput. Isertitat qaffarnerat akinit qaffasinneruppat oqartoqartarpoq isertitat pisissutaasinnaasut qaffattut. Akerlianik akit qaffarnerat isertitanit qaffasinneruppat isertitat pisissutaasinnaasut appartarput. Isertitat pisissutaasinnaasut takutippaat agguaqatigiissillugu innutaasut atuinissamut periarfissaat, agguaqatigiissillugu atueriaatsip akillu allanngorarnerisa nunami tamarmi isertitanut imminnut qanoq attuumassuseqarnerat eqqarsaatigalugu.
Decilit tunngavigalugit assigiinngissutsit
Ukioqqortussuseq
Ukiup pineqartup naanerani inuup ukioqqortussusaa. Inuit isertitaanut kisitsisitigut paasissutissanut, inuit isertitaasa nalunaarsuiffianniittut, ukiumi pineqartumi tamakkiisumik akileraartussaatitaasut ukiullu naanerani 15-inik ukioqalereersimasut, ilaapput. Taassuma saniatigut Naatsorsueqqissaartarfiup innuttaasunut nalunaarsuiffianut ukiup pineqartup aallartinnerani naaneranilu nalunaarsugaasimassaaq.
Ilaqutariit
Inuk ataaseq imaluunniit allaqartut, inuit allattorsimaffiat malillugu assigiimmik adresseqartut aamma imminnut arlaatigut attuumassuteqartut. Ilaqutariinni inuit kisimiittuusinnaapput aappaqarlutilluunniit aamma meeraqanngissinnaapput meeraqarlutilluunniit. Inoqutigiit akornanni najugaqatigiit tamarmik ilaqutariiusinnaapput kisianni aamma inoqutigiit akornanni ilaqutariit arlariiusinnaapput. Aappariinni aamma kisimiittuni angerlasimaffimmi najugalimmik meeraqartoqarsinnaavoq ataatsimik arlariinnilluunniit (0-17-inik ukiullit) imaluunniit ataatsimik arlalinniilluunniit inuusuttunik (18-24-nik ukiullit) najugaqartoqarsinnaalluni.
Inoqutigiit
Inoqutigiinni ataatsimi adresseqarfiusumi inoqutigiit ataatsimik inuttaqarsinnaapput imaluunniit inunnik arlariinnik. Adresse tassaasinnaavoq nalinginnaasumik najugarisaq imaluunniit ulloq unnuarlu angerlarsimaffik, ass. kollegia, utoqqaat illuat aamma meeqqat angerlarsimaffiat.
Kommunit
Januaarip aallaqqaataani 2009-mi kommunit 18-iusimasut sisamanngortinneqarput. Kommunini 18-ini naatsorsuinermi aalajangersimasut suli soqutiginaateqarput, uani saqqummersitami nunap agguataarnerani pingaannginnertut atorneqarpoq. Siornatigut kommuniusimasut agguataarinermi distriktimik taaneqarput. Distriktit aamma kommunit ataqatigiinneri Takussutissiami 1.1-mi takuneqarsinnaapput. Januaarip aallaqqaataani 2018-imi Qaasuitsup kommuni ukununnga avinneqarpoq; Avannaata Kommunia aamma Kommune Qeqertalik. Takussutissiami 7.5-imi qanoq isikkoqalersimaneri takuneqarsinnaavoq.
Takussutissiaq 7.5. Kommunit aamma distriktit, 31. decembari 2018
|
|
|
|
Qaasuitsup Kommunia |
|
|
Kommune |
Kommuneqarfik Sermersooq |
Qeqqata |
Kommune |
Avannaata |
|
Nanortalik |
Ivittuut |
Maniitsoq |
Kangaatsiaq |
Ilulissat |
|
Qaqortoq |
Paamiut |
Sisimiut |
Aasiaat |
Uummannaq |
|
Narsaq |
Nuuk |
|
Qasigiannguit |
Upernavik |
|
|
Tasiilaq |
|
Qeqertarsuaq |
Qaanaaq |
|
|
Ittoqqortoormiit |
|
|
|
Kommunit avataani
Kalaallit Nunaanni allaffissornikkut kommunit avataani najugaqarfiit. Pituffik taakkunani pingaarnerpaajuvoq. Isertitat kommuninut immikkoortinneqarneranni ilaanngikkaluartut nuna tamakkerlugu naatsorsuutinut saqqummersitami ilaapput. Kommunit avataani- kisitsisit kisitsisaataasivimmi pissarsiarineqarsinnaapput.
Ilinniakkat qaffasissusaat
Ukiup pineqartup naanerani inuup qaffasinnerpaamik naammassillugu ilinniarsimasaa. Paasissutissat Naatsorsueqqissaartarfiup ilinniagaqarnermut nalunaarsuiffianit pissarsiaapput. ISCED11-uddannelsesnomenklatur atorlugu ilinniakkat immikkoortiterneqarput, kisianni immikkoortunut arfinilinnut ikilisinneqarsimallutik, Tunngaviusumik ilinniarfik appasinnerpaalluni Sivisuuik ingerlaqqiffiusumik ilinniarneq qaffasinnerpaajulluni.
Gini-koefficienti
Gini-koefficientip isertitat assigiinnginnerat ersersippaa – isertitat annertusiartortillugit isertitanut assigiinngissuseq angineruleriartortarpoq. Nunanut tamalaanut Gini-koefficienti atorlugu sanilliussiniarluni ilaqutariit isertitaasa atoriaannaat naligiissillugit naatsorsuinermi atortariaapput. Gini-koefficienti pillugu nassuiaasiaq eqqoqqissaartoq Christen Sørensen: Økonomisk fordeling, Systime, 1999-imi atuarneqarsinnaavoq.
Piitsuussusermut qanissuseq
Nunani tamalaani piitsuussusermut uuttuutaavoq. Kalaallit Nunaanni pisortatigoortumik piitsuussuseq killilerneqanngilaq, kisianni isertitat assigiinngissutaat piitsuussusermut qanissuseq atorlugu paasinarsarneqartarpoq. Ilaqutariit isertitaasa isertitat tamarmiusut medianiannit aalajangersimasumik pct.-inik appasinnerunerat tunngavigalugu, appasissuseq appasippallaamik isertitaqarnermik taaneqartarpoq. Appasippallaamik isertitaqarnermut isertitat medianiat tunngaviliisuuvoq, taanna inoqutigiit isertitaasa atoriaannaat naligiissinnerani inuit isertitaat tunngavigalugit naatsorsorneqartarpoq.
S80/20
S80/20 tassaavoq isertitaqarnerpaat 20 pct.-iisa aamma isertitakinnerpaat 20 pct.-iisa nikingassutaat. Nunani tamalaani sanilliussisinnaanissaq eqqarsaatigalugu inummut ilaqutariit isertitaat atoriaannaat naligiissinnerata qaffasissusaa malillugu naatsorsorneqarpoq.